Essi Kotona Käymässä Ch. 02

Story Info
Essi joutuu palvelemaan serkkujaan ja kiihottuu.
2.8k words
5
143
00

Part 2 of the 4 part series

Updated 04/23/2024
Created 01/01/2024
Share this Story

Font Size

Default Font Size

Font Spacing

Default Font Spacing

Font Face

Default Font Face

Reading Theme

Default Theme (White)
You need to Log In or Sign Up to have your customization saved in your Literotica profile.
PUBLIC BETA

Note: You can change font size, font face, and turn on dark mode by clicking the "A" icon tab in the Story Info Box.

You can temporarily switch back to a Classic Literotica® experience during our ongoing public Beta testing. Please consider leaving feedback on issues you experience or suggest improvements.

Click here

Raivoissaan Essi sai kannettua laukkunsa sisälle ja määräsi pojat katsomaan elokuvaa. Se toimi, kaksoset istuivat television ääressä kuin kivipatsaat.

Viimein rauhallinen hetki, Essi mietti. Koska häntä ei nyt hetkeen tarvittu, hän asettautui yhteen yläkerran huoneista.

"Pilipom!" Essin kännykkä soi. Näytöllä näkyi nimi Jarmo Vuorinen. Se oli hankintaosaston johtaja, varajohtaja koko yrityksessä, jossa Essi hoiti toimistoa! Essi oli hyvää pataa miehen kanssa, joka oli auttanut Essin uran nopeassa etenemisessä. Mutta miksi hän soitti Essille viikonloppuna?

"Siltala", Essi vastasi virallisesti.

"Hei Essi, kuule tässä on Jarmo Vuorinen hankinnasta. Olet Tampereen lähettyvillä?"

"Öö... Joo..."

"Niin katsoin vain sun kännykän paikannuksen tuosta. Kuule, minulla on erittäin tärkeä tapaaminen Tampereella huomenna, ja minun assistenttini tuli pahalla hetkellä sairaaksi. Pääsisitkö paikkaamaan? Se on kuule tärkein diili moneen vuoteen."

"Tottakai pääsen, monelta pitää olla ja missä?" Essi sanoi iloisella naisäänellään. Hän huokasi mielessään, se siitä viikonlopusta. Kenellä oikein oli tapaamisia lauantaina?

"Huomenna on kahdeksalta aamulla se tapaaminen, mutta jos pääset yöksi tänne hotellille, niin voidaan vaihtaa aikaisin aamulla vielä pari sanaa."

Essi vilkaisi kelloa, 18.05. Olipa aikataulut.

"No tuota. Mä pääsen kyllä, minulla on tässä vain yksi juttu kesken, mutta tulen sitten heti." Essi mietti, että lehmän poikiminen ei varmaan kestänyt koko iltaa, hän pääsisi livistämään poikien kaitsemisesta.

"Hieno juttu!" Vuorinen huudahti ja antoi tarkemmat koordinaatit. Essi lupasi olla yöksi perillä ja aamulla virkeänä neuvotteluissa.

Essi tunsi itsensä hyvin tärkeäksi. Jos tapaaminen menisi hyvin, hän voisi hyvinkin päästä etenemään firmassa.

25-vuotias tyttö katsoi itseään peilistä ja kauhistui. Pikkuruiset bikinit, hiukset hujan hajan ja kroppa osin hikinen, osin mudassa.

Aikaa onneksi oli vielä. Mummolassa oli kylpyamme, ja Essi näki jo itsensä makaamassa kuumassa vedessä.

"Pojat, mä käyn kylvyssä! Olkaa ihan rauhassa!" Essi huikkasi.

"Joo", pojat vastasivat yrittäen kuulostaa siltä, ettei heitä kiinnostanut. Mutta jos Essi olisi nähnyt heidän ilmeensä, hän olisi kauhistunut. He supattivat innoissaan, tehden jo suunnitelmia.

Essi jätti bikinit sängyn päälle, nappasi ylleen suuren pyyhkeen ja suuntasi kylpyhuoneen suuntaan. Hetken päästä hän jo virui kaikessa rauhassa höyryävän kuumassa vedessä.

Kuuma vesi rentoutti 25-vuotiaan naisen lihaksia ihanalla tavalla. Reidet, pakarat, vatsa ja rinnat lämpenivät niin, että hän tunsi koko huoneen pyörivän. Essi antoi rentouttavan tunteen levitä koko vartaloonsa ja painoi silmänsä kiinni.

Hän ei tiennyt, kuinka kauan hän oli siinä virunut, kun kuuli yhtäkkiä naksuvaa ääntä. Aivan kuin kännykkäkameran ääntä.

Essi avasi silmänsä ja säpsähti nähdessään pojat ammeen vieressä. "ULOS TÄÄLTÄ! ULOS!! ULOOOS!!!!!"

Hän oli raivoissaan. Pojat kipittivät juoksujalkaa ulos kylpyhuoneesta kännykkäkameroineen. Essi ei aikaillut, vaan kuivasi itsensä nopeasti ja juoksi huoneeseensa. Poikia ei näkynyt mailla halmeilla.

Jotenkin ihmeen kaupalla hän sai itsensä rauhoitettua, ja pukeutui. Hän föönasi hiuksensa ja laittoi siistin paidan sekä tyylikkään polvipituisen mekon ylleen. Vielä vilkaisu peiliin. Sieltä katsoi taas se sama määrätietoinen nuori nainen, jollaisena hänet tunnettiin töissä. Kaksi 18-vuotiasta nulikkaa eivät saaneet hänen itsetuntoaan nujerrettua.

Hän vilkaisi kännykäänsä ja- Hetkinen. MISSÄ SE OLI? MISSÄ HÄNEN KÄNNYKKÄNSÄ OLI???!!!

Hän laski kymmeneen ja epäonnistui rauhoittumisessaan täydellisesti. Nyt oli aika kyniä kukonpojat.

Hän juoksi alakertaan, mutta ei vieläkään nähnyt poikia. Hän oli valmis antamaan köniin, ihan kirjaimellisesti, ja fyysisesti.

Hän löysi pojat Raunon huoneesta.

"NYT! TÄNNE SE!!"

"ODOTA ESSI!" Rauno huusi ja nosti tytön kännykän ilmaan. Tyttö syöksyi häntä kohti, ja poika sai vain vaivoin väistettyä.

"TÄSSÄ ON SUN KYLPYKUVA LÄHDÖSSÄ JARMO VUORISELLE! HALUATKO SÄ, ETTÄ MÄ PAINAN??" poika huusi hädissään. Essi hyppäsi uudelleen kohti poikaa. Rauno sai väistettyä taas, mutta jäi nurkkaan.

"NYT ESSI KUUNTELE! MÄ LÄHETÄN TÄN VIESTIN!"

Essin silmät levisivät kauhusta, kun hänen aivonsa rekisteröivät kaiken saapuneen informaation. "ODOTA! EI!" Hän vilkaisi pojan osoittamaa kännykän näyttöä. Siinä hän oli, hiukset sotkussa, rinnat paljaina. Ei mikään maailman rankin pornokuva, mutta Jarmo Vuoriselle? Siinä oli mies, joka ei ymmärtäisi huumoria.

Huone hiljeni. Asetelma oli epäselvä. Huohottavat pojat katselivat hyvännäköistä nuorta naista, Essi tuijotti silmät palaen näitä paskiaisia.

Yhtäkkiä puhelin soi. Mummo soitti, että heidän pitäisi jäädä vielä pitkäksi aikaa, ehkä jopa koko yöksi. Kyseli, että pärjäsikö tyttö poikien kanssa. Essi joutui vakavasti miettimään kysymystä, mutta ei hän tietenkään voinut mummolle sanoa, että pojat olivat onnistuneet kuvaamaan häntä alastomana! Niinpä hän vain ilmoitti lähtevänsä illan päätteeksi Tampereelle ja tuovansa pojat naapuriin. Mutta siihen olisi vielä pitkä aika.

Essi käveli takaisin poikien huoneeseen, rauhoittuneena mummon äänestä.

Rauno puhui jo rauhallisemmin, mutta piti yhä kännykkää edessään, kuin suojana hullulta naiselta. "Essi. Mulla on käsi tässä lähetysnäppäimellä. Mä voin koska tahansa lähettää nää kuvat sun poikaystävälle. Tai kuka toi nyt onkaan, jonka kanssa sä oot puhunut viimeksi."

Essi yritti rauhoittaa tilannetta. "Odota Rauno. Nyt ihan oikeesti, pysähdytään kaikki hetkeks. Toi on yks johtaja meidän töistä. Tää on vakava asia, ei mitään leikkiä. Mä voin menettää työpaikkani, jos sä lähetät sen. Anna se puhelin nyt mulle, mä pyydän." Essi otti vakavan linjan ja yritti selvittää pojille mistä oli todellisuudessa kyse. Mutta uskoivatko pojat?

Pojat neuvottelivat hetken. Essillä oli aikaa rauhoittua, ja hän tajusi olevansa huonossa tilanteessa. Hänen pitäisi pelata vähän mukana, niin homma ehkä onnistuisi. Nämä olivat kuitenkin ihan kivoja poikia, hän vakuutti itselleen. Vähän rasavillejä vain.

Jussi lopulta aloitti. "Kuule Essi. Sä oot aina pitäny meitä ihan pikkupoikina. Mutta me ollaan nyt kahdeksantoista. Ajat muuttuu ja pojat kasvaa miehiksi, eikö niin?"

"Niin. Joo", Essi sanoi ja yritti olla nauramatta.

"Sua naurattaa nytkin! Me haluttais sulta vähän enemmän kunnioitusta! Meidän ehdotus on se, että sä olet tämän illan pikkutyttö ja kohtelet meitä juuri sellaisina aikuisina miehinä, mitä me ollaan. Ja sitten sä saat sun kännykän takaisin, ilman että me lähetetään tota viestiä."

Essi nosti kulmakarvojaan. Tämähän ei kuulostanut olleenkaan niin pahalta, mitä hän oli pelännyt. Vähän leikkiä vain, se kävi hänelle.

"Okei. Miksipä ei, arvoisat, hmm, aikuiset herrat", hän sanoi pilke silmäkulmassaan. Ehkä pojat olivat ansainneet välillä hyvää käytöstäkin.

"Hyvä. Hienoa", Jussi sanoi varovaisen tyytyväisenä. "Jos sä käyttäydyt niin kuin kiltti pieni tyttö, sä saat sun puhelimen takaisin."

"Kyllä herra Jussi", Essi sanoi vakavalla naamalla. Hänellä oli törkeän hauskaa jo nyt! Jos hän vain pelaisi roolinsa täysillä, kaikki menisi hyvin.

"Sä voisit aluksi pukeutua niin kuin pikkutyttö", Rauno ehdotti. Essi oli heti leikissä mukana ja lähti vaihtamaan vaatteita. Kun hän palasi, olivat poikien ilmeet näkemisen arvoiset.

Essillä oli päällään pieni toppi ja varsin lyhyt kellomekon kaltainen asu. Hiusensa hän oli laittanut saparoille ja näytti poikien mielestä erittäin hyvältä!

"Valmis! Mitä tehdään, arvoisat miehet?" Essi kysyi kiusoitellen. Oli jotenkin kutkuttavaa kiusata näitä pojanviikareita tällä pikkutytön roolilla.

Rauno mietti hetken. "No tota, sä voisit vaikka aluksi siivota tän meidän huoneen!"

Essi mietti hetken päässään ja päätti suostua. Hän alkoi siistiä tavaroita hyllyille ja laatikoihin, likaisia vaatteita pyykkikoriin, ja lopuksi hän pyyhki pölyt. Pojat katsoivat hämmentyneinä 25-vuotiaan naisen kuuliaista siivousta. He olivat yhtä aikaa hämillään ja kiinnostuneita. Jokin teki tästä asetelmasta kutkuttavan ja sähköisen.

"Valmis! Oletteko tyytyväisiä, miehet?" Essi hihkaisi pirteästi pieni hiki otsalla kimallellen.

"Hmm, katsotaas!" Jussi sanoi, ollen heti leikissä mukana. Hän silmäili huonetta ja kokeili sormellaan, oliko hyllyillä pölyä.

"Mhhh. Hyvältä näyttää, hyvältä näyttää." Sitten hänen silmiinsä tuli ilkikurinen tuike. "Mutta voisit ehkä pestä vielä lattian. Ihan kunnolla rätillä."

"Kyllä, arvoisat herrat!" Jaahas, Essi ajatteli. Pojat halusivat hänet lattialle nelinkontin. Jokin ajatuksessa kutkutti 25-vuotiaan naisen alavatsaa, ja hän haki kuuliaisesti rätin ja sangon.

Häntä suorastaan nauratti, kun hän laskeutui lattialle kontilleen. Tämä oli kuin suoraan jostain kömpelöistä pikkupoikien unelmista - niin kuin olikin. Näiden pikkupoikien. Hän päätti pelata täysillä mukana.

Essi jynssäsi lattiaa siten, että hänen takamuksensa heilui poikien suuntaan. 18-vuotiaat pojat tunsivat mulkkujensa kovenevan, kun tyttö välillä vilkuili heitä kohden ja iski silmää.

Hän pesi hitaasti koko pienen huoneen ja huohotti uupumuksesta. Lopuksi hän katsoi nöyrästi heitä kohden, etusormi suussa. "Valmista. Ovatko herrat nyt tyytyväisiä tämän pikkutytön työhön?"

Jussi oli heti hereillä ja alkoi torua tyttöä. "Katso nyt, mitä sinä olet tehnyt! Tuo hamehan on ihan märkä edestä! Ota se heti pois!"

Essi tunsi vatsanpohjansa kutittavan Jussin sanoista. Hän ei kuitenkaan ollut ihan näin helppo. Tässä mentiin jo aika kovasti rajoilla.

"Hahhah! Hyvä yritys Jussi, hyvä yritys!" hän nauroi.

Mutta Rauno jatkoi nopeasti. "Okei sitten. Tehdään niin, että pelataan sun hameesta. Jos sä voitat meidät tossa pelissä, sä saat pitää sen. Muuten sä joudut rangaistukseksi olemaan meidän kanssa ilman sitä."

Essi nielaisi. Kyse oli poikien uudesta videopelistä, jota hän oli itsekin pelannut hieman työpaikan virkistystilaisuudessa. Pojat olivat saaneet pelin vasta eilen - heillä ei siis ollut juurikaan kokemusta siitä. Nyt oli kohtalon hetki, hänen piti miettiä tarkasti. Tämä oli vain leikkiä, tietysti. Hänen vain oli pidettävä huoli, ettei se mennyt liian pitkälle.

"Mitä mä saan, jos mä voitan?" Essi kysyi.

Jussi näytti ilkikuriselta. "Et mitään! Tämä on sun rangaistus, koska olet sottainen pikkutyttö."

Essi nielaisi ja tunsi kihelmöintiä alavatsassaan. Kiihottuiko hän oikeasti tästä? Hämmentyneenä hän toimi tunteen mukaan. "Selvä. Kyllä mä teidät pesen."

Niin he pelasivat. Kyseessä oli mätkintäpeli, jossa Essi aloitti vakuuttavasti Jussia vastaan. Jussi oli jo melkein kuoleman kielissä, kun hän sai erikoisliikkeellä kaikki voimansa takaisin ja hyökkäsi ankarasti. Muutamalla kunnon sarjalla iskuja hän pudotti Essin kanveesiin.

Rauno siirtyi pelaajan paikalle. Essiä kutkutti ihan liikaa ajatus siitä, että hän voisi joutua viettämään loppuillan alushousuissaan. Hän ei edes tiennyt, mitä lopputulosta hän toivoi peliltä!

Rauno aloitti vahvasti ja mätki Essin henkihieveriin. Essi yritti parhaansa mukaan pistää vastaan ja rämpytti peliohjaimen näppäimiä satunnaisessa järjestyksessä. Hän pääsikin niskan päälle, ja Rauno oli melkein voitettu. Molemmat pelihahmot olivat kuoleman kielissä, kun Essi pudotti ohjaimensa lattialle. Kirkaisten hän laskeutui tuoliltaan ja yritti saada ohjainta pöydän alta. Mutta kun hän nosti katseensa takaisin näyttöruutuun, hän näki hahmonsa makaavan maassa. Pojat nauroivat voitonriemuisina.

"No niin! Hame pois!" he huusivat melkein yhteen ääneen.

Essi tunsi, kuinka himo kouraisi häntä ihan kunnolla jalkovälistä. Häntä hävetti se häpeilemätön riemu, jota pojat tunsivat hänen joutuessaan paljastamaan heille pikkuhousunsa! Hän tunsi käsiensä vapisevan.

"Kyllä herrat." Hän siirtyi keskelle huonetta ja avasi vetoketjun hameen reunassa. Hitaasti lantiotaan keinuttaen hän laski hameen nilkkoihin ja astui siitä ulos.

"Olkaa hyvä, arvoisat miehet", hän sanoi ja ojensi pienen hameen Jussille. Hän ei tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä, joten hän jäi seisomaan siihen. Pieni toppi ei suojannut mitään, joten hempeät vaaleanpunaiset alushousut olivat täysin paljaina poikien katseille. Leikillään Essi keimaili hieman paikoillaan ja pyörähti ympäri. Hän yritti näyttää pojille, että kyse oli yhä leikistä, vaikka hänen kostea jalkovälinsä kertoi jotain ihan muuta.

Hän kääntyi poikien suuntaan. "Tyttö on saanut rangaistuksensa. Mitäs nyt?"

Rauno katsoi miettiväisenä Jussia. "Essihän voisi yrittää saada hameen takaisin? Pelaamalla."

Jussin silmät kirkastuivat. "Niin just, miltä kuulostaa?"

Essi katsoi poikia kysyvästi. "Kyllä, kyllä. Ja entä jos minä häviän?"

Jussi mutisi jotain epämääräistä ja yritti ajatella. "No tuota. Sitten sinä saat tietysti uuden rangaistuksen. Sinä joudut... Sinä joudut nurkkaan seisomaan!"

"Ilman alushousuja!" Rauno hihkaisi siihen perään vitsillä. Molemmat pojat nauroivat kuin ilkikuriset kakarat.

Essin silmät levisivät lautasiksi. Hän nielaisi. Jalkoväli sykki nesteitään niin, että Essi pelkäsi sen näkyvän jo pojille.

"Arvoisat herrat. Panos on aika kova." Hän odotti hetken ja katsoi poikia silmiin vakavalla ilmeellä. Posket punottivat, hän oli hulluna kiimasta. Mitä hänelle oli oikein tapahtunut?

"Mutta minä olen valmis pelaamaan. Jos minä voitan, saan hameen takaisin. Ja jos minä häviän, seison tuossa nurkassa. Ilman alushousuja." Essin hengitys tuli ulos huohotuksena.

Pojat tunsivat mulkkujensa pullottavan ikävästi housuissa. Ei helvetti, he miettivät, tätä peliä ei ollut varaa hävitä!

Niin he aloittivat jälleen. Rauno hakkasi Essin hahmoa nuoren miehen kiimalla, ja peli oli ohi käytännössä 15 sekunnissa. Essi tunsi jalkovälinsä olevan tulessa.

Jussi tunsi käsiensä tärisevän. Ei helvetti, nyt oltiin lähellä! Hän aloitti huonosti, ja Essi pääsi pieksämään jo puolet hänen energioistaan. Nopeasti poika kuitenkin sai itseään niskasta kiinni ja alkoi myllyttää.

"Ei! Ei! Ei!" Essi huusi dramaattisesti pelin viimeisillä hetkillä, kun hän ei saanut hahmoaan Jussin otteesta irti.

"Ei helvetti! Ei saatanan saatana!" hän kirosi tunteella. Todellisuudessa hän oli niin jännittynyt, ettei pystynyt liikkumaan tuoliltaan.

"Mitä kieltä tuo nyt on? Pikku-Essi, kehtaatkin! Sinua pitäisi piiskata!" Jussi sanoi vihaista näytellen.

"Niin just! Nyt äkkiä nurkkaan siitä!" Rauno hihkui mukana.

"Anteeksi! Anteeksi!" Essi piipitti pikkutyttömäisellä äänellä ja kipitti nurkkaan seisomaan selkä poikien suuntaan.

"Ja pikkuhousut pois, pikkuhousut pois!" pojat lauloivat voitonriemuisina. Essi oli pyörtyä. Kehtasivatkin! Hän ei tiennyt, miksi poikien ilkkuminen kiihotti häntä niin äärettömän paljon.

Häpeillen Essi työnsi peukalonsa alushousujensa reunan alle ja veti ne pyöreiden pakaroidensa yli. Kuin höyhen ne putosivat hänen nilkkoihinsa, ja hän astui sirosti niistä ulos.

Nuori nainen vilkaisi taakseen ja huomasi poikien katseiden suorastaan porautuvan paljaisiin pakaroihinsa! Ei helvetti, mitä hän oikein oli tekemässä!

"Hyvältä näyttää pikkutytön pylly!" Jussi nauroi.

Rauno hihitti mukana. "Todellakin! Tuota kyllä piiskaisi mielellään!"

"Joo, vähän spankingia tuo kyllä vaatisi. Aika vaaleat nuo pakarat vielä", Jussi nauroi.

"Ei, älkää piiskatko, herrat!" Essi uikutti. Hän vei kätensä pakaroidensa päälle ja kurkisteli olkansa yli avutonta näytellen.

"Kädet pään päälle!" Jussi jyrähti. Essi totteli välittömästi.

"Sinä olet Essi tuhma pikkutyttö. Sinä olet hävinnyt meille, ja sen takia seisot nurkassa pakarat paljaina."

Työelämässä menestynyt 25-vuotias nainen kuunteli häpeissään tätä 18-vuotiaan pojan ripitystä.

Jussi poimi Essin alushousut maasta. "Mutta ei siinä vielä kaikki. Sinä kehtaat vielä kiroilla! Sinun pitää nyt pyytää todella kauniisti, jos haluat alushoususi takaisin."

Essi tunsi märän jalkovälinsä sykkivän kiihkosta. Tämä oli karannut totaalisesti käsistä. Hänellä ei ollut muuta keinoa kuin kurkistella olkansa yli ja anella. Nöyränä.

"Anteeksi, hyvät herrat! Minä teen mitä tahansa saadakseni pikkuhousuni takaisin. Olkaa kilttejä, antakaa ne takaisin!"

"Tule tänne pyytämään, kunnolla!"

Hänen vei kätensä peittämään jalkoväliään ja kääntyi ympäri. Nöyrästi kulmiensa alta hän katseli uusia isäntiään. Tilanne oli yhtä aikaa jännittävä ja myös todella pelottava. Oltiinko nyt liian pitkällä?

"Hyvä herrat. Minua hävettää kovasti seistä tässä teidän edessänne ilman pikkuhousuja. Olisin erittäin onnellinen, jos saisin ne takaisin."

Jussi mietti. "Vai hävettää? Ei sinua äsken hävettänyt kiroilla kuin merimies."

"Niinpä. Kyllä sinua jotenkin pitäisi nyt rangaista", Rauno säesti.

Jussi kokeili kepillä jäätä. "Mitäpä jos aluksi nostaisit kädet pääsi päälle. Luulisi, ettei se hävetä sinua paljoa tuon kiroilun jälkeen."

Essi tunti pulssinsa hakkaavan tuhatta ja sataa. "Se- selvä juttu, arvoisat herrat."

Hän nosti kätensä pään päälle ja tunsi, kuinka lämpimät nesteet valuivat pitkin hänen sisäreisiään.

Huone oli hiljainen. Pojat katselivat 25-vuotiasta naista, joka oli juuri paljastanut pillunkarvoituksensa heille. Se oli tumma ja kolmionmuotoinen, siisti puska.

"Krhm. Että semmoinen pimppi pikkutytöllä!" Jussi sai suustaan ulos. Essi sulki silmänsä häpeästä.

Rauno jatkoi. "Joo. Ja sitten piiskaamaan!"

Essi nousi käskystä poikien pöydälle, joka oli tavallinen lasinen pöytä, joita näkee olohuoneissa. Tyttö asettui siihen nelinkontin, selkä suorana ja reidet niin kiinni toisissaan kuin mahdollista. Silti hän tiesi, mitä pojat näkisivät.

Jussi ja Rauno tuijottivat humaltuneina tuon 25-vuotiaan tytön peräaukkoa. Ja vaikka Essi yritti rentoutua, supisteli pieni sulkijalihas hermostuksissaan, poikien mieliksi.

"Aaa!" Essi kirkaisi yhtäkkiä, kun Raunon käsi löi hänen pakaroilleen nopeasti ja varoittamatta.

Saman tien poika aloitti kunnolla tämän toimistotyttösen rankaisemisen. Hän tiesi, että tämä saattoi olla ainutlaatuinen mahdollisuus piiskata Essiä, ja hän halusi antaa kaikkensa. Raunon avokämmen läpsi sen minkä pystyi, ja nuoren naisen pakarat alkoivat pian loistaa punaisina.

Essi yritti taistella, mutta väkisin kyyneleet tulivat hänen silmiinsä. Hän ei saisi antaa periksi! Hampaat irvessä hän otti rangaistuksensa, kuin kiltti pikkutyttö ikään.

Huomaamatta, kun kipu oli kova, Essin polvet erkanivat toisistaan ja jalkovälin märkä punainen liha tuli selkeästi esiin.

Kun Rauno väsyi, tuli Jussin vuoro, ja hän otti hyllystä vanhan pingismailan.

Essin silmät olivat pullahtaa ulos kuopistaan, kun Jussi löi ensimmäisen kerran. Tytön kirkaisu oli niin kova, että pojat pelkäsivät sen kuuluvan ulos asti. Onneksi naapuritila oli aika kaukana.

Ja niin jatkui Essin ensimmäinen ja rankin piiskaus, mitä hän oli koskaan saanut. Tytön märkä pillu loisti huoneen kirkkaassa valaistuksessa ja tiputteli poikien pöydälle nesteitään. Pojat eivät tienneet, miltä kostean pillun pitäisi näyttää, mutta Essin pillusta heillä ei ollut epäilystäkään.

"Taidat tykätä, kun on vittu noin märkänä?" Jussi nauroi. Essi ei meinannut saada henkeä häpeältään.

Pingismailan mäiske kuului kovana ja Essin oli vaikea keskittyä muuhun kuin teräviin lyönteihin. Silti hän oli kuulevinaan takaansa myös jotain muuta ääntä - jotain liian tuttua.

Pieni naksutus kuulosti aivan kännykkäkameran ääneltä. Huonoksi onnekseen Essi vilkaisi taakseen juuri sopivasti päästäkseen Raunon kuvaan.

"Kiitti Essi! Nyt mulla on kuva sun märästä vitusta, ja sun nätti naama kurkkaa sieltä sopivasti. Tästä saa vaikka taulun seinälle!" Pojat nauroivat.

Mutta kauaa ei ollut Essi-tytöllä aikaa ajatella, kun piti taas kirkua. Pingismaila muutti tytön pakarat tummanpunaisiksi. Essi puolestaan murtui täysin. Itsevarmasta 25-vuotiaasta toimistopäälliköstä tuli muutamassa minuutissa avoimesti itkevä, valittava ja armoa aneleva pikkutyttö.

Lopulta pojat säälivät häntä ja päästivät hänet alas pöydältä.

* * * * * * * * * * * *

Loppuilta menikin syvässä yhteisymmärryksessä. Essi oli totaalisesti murrettu, eikä hän vastustellut enää mitään, mitä nämä hienot aikuiset miehet häneltä pyysivät.

12