Ei kesää ilman käärmeitä 2(4)

Ei kesää ilman käärmeitä 2(4): Alkuräjähdyksiä, ihmisuhreja

Se oli katastrofi, kuten kerroin. Siitä piti tulla grande finale, mutta latinki läksi liikkeelle tuskin työnnyttyäni sisään. "Tuntuuko hyvältä?", erehdyin kysymään vaimolta ja silloin karkasi, karkasi ajatus ja sen perään liemet. Kuin keskenkasvuinen kolli söhelsin kuppini nurin. Hieman lohdutti, että vieras oli tuskin onnistunut paremmin.

Niihin ajatuksiin aamulla heräsin.

Aurinko paistoi silmiin. Vaimo tuhisi vieressä vatsallaan täydessä unessa, seinän puolella selällään saksalainen. Olimmeko menneet liian pitkälle?

Kävin kurkistamassa telttaan. Pojat nukkuivat. Illaksi palaisimme kaupunkiin.

Tonttu siis kosti. Olin saunassa satuillut saksalaiselle saaren haltijasta, joka suuttuessaan pudottaa mieheltä kalun ja pistää tilalle saunavastan. "Huiski sillä sitten", kertasin eilisiä sanojani. Muistin vieraan huvittuneen virnistyksen. Reininmaan urho oli aloittanut kosiskelunsa, johon sievä Loreleini suli kuin voi.

Siinä minä istuin rannalla kuin talviunilta herännyt muumipeikko. Yön lumous oli haihtunut, saari kylpi valossa ja kaikki oli vierasta. Verkotkin roikkuivat saunan seinällä. Ne oli pitänyt laskea veteen, mutta unohdin.

Teltalta kuului ääniä, vaaleita pojanpäitä vilkkui. "Uimaan", huikkasin ja virittelin onkia veneeseen. Aamupala oli odottamassa, termoskannu täynnä kaakaota saunan kuistilla. Mökkiin poikia ei parane päästää. Sitten ahvenia narraamaan. Siihen nämä miehet ovat aina valmiita.

Veneestä tarkkailin mökkiämme. Siellä heräillään, ihmetellään. Saksalainen reipastuu, hänellä seisoi äsken unissaan, olin huomannut. Ja naiseni kihertää. Omassa vuoteessa ja miehensä luvalla hän oli saanut maistaa kiellettyä hedelmää, antautua vieraan uroksen otteeseen ja rytmiin.

Kuulin kerran kapakassa juttua saksalaisista Lapissa jatkosodan aikaan. Että onkohan Suomessa koskaan naitu niin kuin silloin? Saksalaiset varasivat treffeille ihmeainettaan pervitiiniä, ja sekös naisia kummastutti, kun eivät saaneet koko yönä kynttilää sulamaan. Olikohan keksitty juttu? Kulkeutuiko se tosiaan miesten korviin rintamalle? Vaikka olihan niitä nappeja meikäläisilläkin kaukopartioilla. Niillä taidettiin voittaa Suomelle sodan jälkeen hiihtomitaleita.

Käytettiinkö niitä naisten naurattamiseen? Pitäisi tarkistaa Paavo Rintalan Sissiluutnantista.

Rantaan tultuamme kurkistin varovasti ikkunasta. Pitkään nukkuvat.

Omaa satoani minä tässä niitän, kasvatukseni hedelmää. Tiinehtimisen lopetettuaan vaimo oli opetellut uuden roolin, nauttimaan pidäkkeettömästi seksistä, mihin häntä parhaan kykyni mukaan rohkaisin. Juuri täällä mökillä olimme yltäneet intohimoisiin yhdyntöihin.

Nyt oli nimismies ryövännyt aarteeni. Mutta sainpahan oppitunnin naisen viettelemisessä. Posken pitää olla sileä, miedon partaveden tuoksua. Nainen kyllä tietää, mitä miehen pehmeän ihon alla piilee. Piikkinsä mies oli vetänyt esiin häpeämättömästi ja anteeksi pyytämättä, katsonut naista silmiin, puhunut kauniita ja vienyt kätensä suoraan odotuksesta värisevälle vitulle.

Ritarin kohteliaisuus ja uroksen piittaamattomuus, luonto ja sivilisaatio olivat sulaneet yhteen kuin alkuräjähdyksessä. Se vei jalat alta, vaimo myöhemmin puolustautui. Hän oli täysin kyvytön vastustamaan miestä.

Ja minä olin niin sokea, ylpeä vaimostani, etten huomannut tämän jo flirttaavan miehelle tupsuaan. Ihan kansainvälistä elekieltä se oli, enkä minä moukka ymmärtänyt. Viehkeästi, lähes huomaamattomasti hän vilkutti.

Minä jotenkin pidin nimismiehestä. Avoin, ystävällinen katse. Sanalla sanoen, turvallista seuraa.

Lopulta unikeot nousivat silmät sikkarassa. Olipa näky. Vaimo tuli rutistamaan, painoi vatsaansa minua vasten. Kyllä hän minun naiseni oli, pikku syntinen, nosti lakanat tuulettumaan, touhusi ja naureskeli. "Höpsis eilisestä." Meille miehille hän saneli saaren lain. Sopimattomia ei saa puhua, ei edes vihjailla, ei tehdä ilmeitä eikä eleitä. Mutta halata saa lämpimästi lastenkin nähden. Nimismies heti halaamaan. Mikä on oikeus ja kohtuus, se olkoon lakikin.

Päivä oli viaton niin kuin edellinenkin, ehkä vielä viattomampi. Oltiin alasti, uitiin, sauna lämpeni ja vieras otti päiväunet patjalla puitten katveessa. Vaimo kiersi käden kaulaani ja kysyi olenko mustasukkainen. Sanoin olevani iloinen hänen ilostaan, ylpeä kuin mustalainen hevosestaan.

Olinkohan uskottava, edes itselleni, jäin miettimään. Nyt voin tarkentaa. Mustasukkaisuus liittyy äidinrakkauteen. Sitä minä sain aikanani yllin kyllin. Nyt sen vasta tajuan. Se oli rajatonta niin kuin auringon paiste. Se, mitä minä sain, ei ollut muilta pois. Se, mitä muut saavat - kuten saksalainen orgasmin vaimooni - sekään ei ole minulta pois. Jos voi luottaa äidinrakkauteen, voi jakaa itsekin. Mustasukkainen omistaminen ei kuulu matriarkaattiin, äitivaltaan, pikemminkin orgiat ja promiskuiteetti. Kippis äideille.

Virittelin rantapannua. Vaimo hehkui taas naiseuttaan, kyykki nokosilta heränneen saksalaisen vieressä, mätäs muhkeitten reisien välistä pursuten. Mies katsoi, minä katsoin ja vilkaisimme toisiimme. Sinne olimme molemmat laskeneet siemenemme. Tunsin kummallista, raakaa yhteenkuuluvuutta vieraaseen, tähän häikäilemättömään nussijaan, jonka puhetta en ymmärtänyt mutta tunnot aavistin. Tarkkailin hänen jukuraansa. Sillä oli tehty vaimolle hyvää. Terska tunki ulos esinahasta. Orastava seisokki oli minullakin.

Pistin heidät kuorimaan perunoita. Kyykistelkööt siinä vadin äärellä. Ajattelin jo iltaa.

Seurusteluaikaan jäimme kerran vaimon kanssa hänen vanhempiensa mökille. Lemmiskelimme tuntikausia kuumalla kalliolla, minä alla, hän päälläni tuskin liikkuen. Haistelimme ja maistelimme toisiamme, kävimme välillä uimassa ja liu'uimme taas yhteen kuin kastemadot. Meillä ei ollut kondomia enkä voinut ja halunnut laueta. Se tapahtui vasta illalla kaupungissa kumin kanssa. Siitä tuli alastomin panomme siihen asti.

Sinä päivänä meistä tuli pari. Kemiat sopivat.

Saksalainen kyseli mökistä, voiko sen vuokrata. Hän toisi tänne mielellään vaimonsa. "Kutsumme teidät sitten käymään", hän alensi ääntään. "Mitä jos tekisimme saman nelisin?"

Vilkaisimme toisiimme. Totta puhuen, mies jatkoi, hän ei tiedä miten hänen vaimonsa suhtautuisi ja uskaltaako hän edes kysyä, mutta hän aikoo näyttää valokuvia tältä ihanalta saarelta.

Niin poseerasimme miehelle, hiukan hänen vaimolleenkin.

Saunoimme pitkään ja hartaasti. Naiseni makasi lauteilla jalat miehen sylissä ja kertoi tyttöaikansa saksalaisista poikaystävistä. Kuinka viatonta se oli ollut, mutta himokasta. Tietäähän sen, komeat pojat tuuheine tukkineen ja vahvoine hampaineen.

Kun olin uimassa lasten kanssa, näin vaimon suutelevan nimismiestä saunassa. Ehkä hän kävi läpi jotain nuoruutensa romanssia. Aavistin, että mies siellä hyväilee hänen häpyään, vaimo ehkä vastavuoroisesti miestä.

Siinä saksalainen jo seisoikin viattomana ja höyryävänä, miehisyys turvonneena. Vaimo keinahteli paikalle pyyhe hiuksissaan.

"Kuule", hän kehräsi. "Me haluaisimme vielä vähän nauttia toisistamme."

Polvissa nytkähti. En minä järkyttynyt, kiihotuin. Adrenaliinia tulvahti suoniin. Vilkaisin mieheen. Hän seisoi siinä odottavana, mulkku puistattavan pitkällään. Ei peitellyt lihaansa.

"Täytyyhän semmoinen järjestää", sanoin kuin huumaantuneena. Arvasin, että joutuisin baby-sitteriksi, sivuun. Mutta oli siinäkin hohtonsa. Jäisi enemmän mielikuvituksen varaan.

"Soudelkaa lähisaareen sillä aikaa", vaimo ehdotti. Pojat olivat sinne lähtemistä jo kärttäneet.

"Tosiaan", havahduin. Kyllä minä heitä auttaisin. "Lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla."

Saksalainen oli tarkkaillut meitä ja arvannut asian saaman myönteisen käänteen. Hänellä oli alkanut sojottaa.

"Onhan lastia kevennettävä jo lastenkin takia", naurahdin vaikka kurkkua kuivasi. Vaimo lupasi tehdä miehen vaarattomaksi.

"Voitte kutea rauhassa", sanoin. Olisimme poissa tunnin. "Mies on varmaan peto yhtymään."

Vaimo tuli rantaan vilkuttamaan. Soutelin hiljalleen ja pojat uittivat laivojaan veneen perässä. Kullia nipisteli. Kuin hirviölle uhraisi neitsyen. Näin patjaa siirrettävän saunan nurkan taakse. Siitä tulisi varmaan intiimi ja intohimoinen rakastelu. Suudeltaisiin kuten äsken saunassa. Kuiskitaan ja ollaan helliä, vieraan ahnaat sormet askaroivat. Lopulta vaimo antautuu kyrvälle. Paisuneet huulet höyläävät parrua ja hän tuntee miehen lämpimät, voimakkaat ruiskaukset sisällään. (jatkuu)